Tuli väistämättä keväinen olo äsken ulkona ollessani, voi sitä auringon määrää! Tarrasin pitkästä aikaa kamerani matkaan pienelle kävelylenkille, järven rantaa viertävälle lenkkipolulle. Niskaani vetäisin takin sijasta metallican hupparin ja jalkaani tennarit. Aurinko lämmitti ihanasti poskia ja mustan hupparin selkämystä, tassutellessani märällä asfaltilla. Järven jäällä istuskeli muutama pilkkijä värikkäine haalareineen, mutta muuten trafiikki oli menneeltä viikolta jään päällä hellittänyt. Loskainen ja vettä päällään kantava jää ei varmasti houkutellut ketään ylittämistä suorittamaan.
Huomenna on viimeinen vapaapäivä ja sitten lähdetään taas työntouhuun. Itsellä tuntuu, että loma on ollut liiankin pitkä ja olo senkun vetelöityy tekemättömyydestä ja sen tietyn rytmin puutteesta. Hohhoijaa! Kohta kuitenkin kaipaan taas tätä pelkkää olemisen tunnetta. Koskaan ei ole hyvä! Ostin tänään muuten ensimmäistä kertaa avokadon. Kyllä vain. Nyt tämä pölliäinen yrittää loppupäivän keksiä mitähän järkevää siitä tekisi!
Huomenna on viimeinen vapaapäivä ja sitten lähdetään taas työntouhuun. Itsellä tuntuu, että loma on ollut liiankin pitkä ja olo senkun vetelöityy tekemättömyydestä ja sen tietyn rytmin puutteesta. Hohhoijaa! Kohta kuitenkin kaipaan taas tätä pelkkää olemisen tunnetta. Koskaan ei ole hyvä! Ostin tänään muuten ensimmäistä kertaa avokadon. Kyllä vain. Nyt tämä pölliäinen yrittää loppupäivän keksiä mitähän järkevää siitä tekisi!
Chiao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti