Hold up

Vielä muutama päivä alkuviikosta taplattavana, ja sitten saa heittää jalat pöydälle, huokaista syvään ja ottaa itselleen aikaa oikein yhden joululoman verran. Tuntuu hassulta sinänsä edes jäädä lomalle, kun on ollut itse koko ajan täysillä menossa neljä kuukautta putkeen. Töissä aika on kulunut kuin siivillä ja viikonloput ovat riittäneet itselle vallan mainiosti pattereiden latailuun. Ihana, tasainen arki. Mitähän sitä lomalla sitten keksisi? Suunnittelin ainakin tekeväni kävelyreissuja metsään kameran kera, ommella ja istuskella takkatulen ääressä, nauttia siitä autuaasta hiljaisuudesta, saunoa ja viettää perheen kanssa aikaa. Ottaa ihan ympäripyöreän iisisti.

Sinänsä itse jouluista fiilistä ei omalle kohdalle ole vielä puhjennut, enkä tiedä puhkeaako ollenkaan. Tylsää tämä aikuistuminen kun joulukaan ei tunnu enää joululta. Ikkunastakin kun kurkistaa ulos, luulisi jo sään puolesta, että ollaan huhtikuussa. Ihanat loskakelit ja alati hämärästä syntyvä pimeys. Kaipa tähän lumettomuuteen pitää vain tottua, tokkopa ilmasto tästä enää räväkästi kylmenee tulevaisuudessa. Synkkää.

No voihan aika, mihin nämä illat valuvat? Pitääkin rientää. Ensi postaukseen, see ya !